Pakkanen on pitänyt lenkkeilijät kovilla ja sisällä, yli kolmen kymmenen pakkaset ei kovin houkuttele lenkkeilemään ja muutama lenkkeily yritys on loppunut lyhyeen, alle kilometrin lenkkiin kun Telman varpaat oli jo jäässä. Koira nostelee takakinttujaan kohti taivasta ja niin vaativan näköisesti katsoo emäntää, et mennäänkö jo kotiin.

No onneksi pakkanen hieman lauhtui pariin kymmeneen ja niin pakattiin kamat mukaan ja hurautettiin Kajaaniin. Telmahan ei tietty arvanut minne mennään kun vasta ekat näytelmät oli minun kanssa ja ne edelliset taisi olla ulkona. Piti tietty tapansa mukaan räkyttää kaikki ohi ja vastaan tulevat koiruudet, mutta kai kyllästyi lopen räkyttämiseen ja jokaiselle räyhäämiseen kun lopen istui sylissä ja katseli miten ne MUUT koirat kehässä kulki...=)

Kumpaakin meitä jännitti aikalailla mutta ihan hyvin sieltä kehästä selvittiin! EH saatiin hyvin arvosteluin ja sitähän me lähdettiin hakemaankin. Tästä on hyvä jatkaa, jos sitten jatketaan, sen näyttää aika...